Kolmannen aamun valjetessa Pukki oli noussut jo varhain. Muorin estelyistä huolimatta hän oli vetänyt jalkaansa kauhtuneet ja hikiset, harmaat Umbron verryttelyhousut. Diettiruokaa sisältäneen aamupalan jälkeen Pukki oli lähtenyt lenkkeilemään pitkin Korvatunturin metsiä korvanapit korvillaan kuunnellen ihmemies McGyverin tunnusmusiikkia saadakseen lisää energiaa piristämään suoritustaan.
-Diididiii dididiii, tää biisi on täyttä rautaa. Mun kehossa on rautaa. Mä oon rautaa. Jumalauta mä oon laihduttajien kruunaamaton kuningas. Painonnostajien paroni, jumppaavien jumalten johtaja. Lenkkeilijöiden liideri, perkele, olen oikea mastedontti! tsemppasi Pukki itseään, kun kiri jyrkkää mäkeä ylös ja näki edessä avautuvan Joulumaan. Hän pysähtyi hetkeksi kukkulan päälle ja veti keuhkonsa täyteen raikasta talvi-ilmaa ja sai kauhean yskäkohtauksen.
-Perkele. Tartten lisää douppii, insuliinii, pössyä. Ihan sama, köhköh, ei tää menoa haittaa, köhisi Pukki ja lähti liukumaan mäkeä alas jatkaakseen kevyttä aamulenkkiään. Hän ohitti jälleen Aslakin baarin ja katsasti takapihan, josko sinne olisi ilmestynyt lisää Suomen hiihtoliiton hylkäämiä dopingaineita tai anabolisia sterodeja. Kun niitä ei löytynyt, Pukki manasi hiihtoliiton päättäjät vässyköiksi ja juoksi pitkin suurta Joulumaan kävelykatua, joka ammotti tyhjyyttään. Syy tähän on kellonaika. Paikallinen Joulutelevisio esittää Zumbaa joka aamu ja ihmiset ovat nauliintuneet television ääreen kiinteyttämään kinkun syömisestä kasvaneita pakaroitaan.
Pukki hidasti vauhtiaan Joulutelevision rakennuksen kohdalla. Hän pyöritteli pakkasen punoittamaa päätään ja ravisteli kuurankukkasia valkeasta parrastaan.
-Joulutelevisio... Kaikkea sitä pitääkin. Mikä siinä kanavassa niin kiihottaa. Jumalauta, jos ei edes jakseta treenata, vaan katsotaan jotain televisiokanavaa, niin on se kum...
-Anteeksi, jos keskeytän sinut, höpöpoju, kuului ääni Joulupukin takaa. Se oli vanha tuttu, Jorma Uotinen. Hänellä oli päällään vaaleanpunainen röyhelöpusero ja tiukat nahkahousut. Kalju kiilsi jälleen posliinin lailla luoden valoa ympärilleen.
-Ei helvetti, ei. Jorma... Eikö sun pitäis olla jossain kaukana täältä, kyseli Pukki hämillään.
-Eheeei, höpönassuseni. Me Marcon kanssa höpötettiin siellä Horation ja Bauerin takapenkillä siihen malliin, että ne jätti meidät jo seuraavalle pysäkille.
-Niinpä tietysti. Eihän sitä ole luottamista Amerikkalaisiin etsiviin. Mitä ihmettä sä nyt taas teet täällä... Käsittämätöntä, miten törmään suhun jo kolmatta joulua peräkkäin, kysyi Pukki hämillään.
-Pukki, Pukki, Pukki. Älä tuomitse vanhaa haahkaa. Mutta wau. Näytät olevan timmissä kunnossa, sanoi Jorma iskien silmää paksusankaisten lasiensa takaa ja sai Pukin punoittamaan kahta kauheammin ja jatkoi;
-Tulin tänne Joulutelevision kutsusta. Tasavaltamme Presidentti on innostunut Zumbasta, kuten koko Suomen kansa, minäkin Zumbaan silloin tällöin. Mutta kuitenkin, Ihana Tarja palkkasi minut, Jorma Uotisen, sekä Joulutelevision, etsimään itsenäisyyspäivän MegaZumbaan vetäjää.
-Megamikävittu?!
-Zumba. Let's ZUMBAA, huudahti Jorma ja hyppäsi metrin ilmaan tiputtautuen hallittuun spakaatiin.
-Okei... Mitälie hourailuja...
-Pukki, Pukki, Pukki. Älä tuomitse hienoa treeniä.
-SANOITKO SÄ TREENIÄ! Vittu mä oon tän seudun buenoin bodari, komein kuntoilija, seksikkäin suksija, timanttisin tanssija, perkele, olen oikea mastedontti! Huudahti Pukki innokkaana, kuin pervo pornokaupassa.
-Mä voin hankkii sut pitää sitä Zumbaa, ollaanha me niin hyviä frendejä, sulosääri, sanoi Jorma saaden Pukin pyörtymään onnellisuudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti