torstai 16. joulukuuta 2010

16. Päivä - Tukiaisen ovella

-Tässä hän asuu. Pyhän pojan kantaja. Johanna 'Tuksu' Tukiainen, sanoi Päivi Räsänen ja näytti Sheikki Ali Hässinille Tukiaisen asuintaloa.
-Thamapa nhauttaa vhaatimattomalta vherrattuna mhinun phalatshiini. Mhutta nhiinhan she phitaa ollakhin. Phelastajan khuuluu shuntua vhaatimattomissa oloissa, mietti Ali Hässin samalla kun haroi leukaansa. Profeetat olivat lähteneet edeltä Tukiaiskappeliin olympiastadionille, sillä he pelästyivät Sheikkiä pahanpäiväisesti ja ajattelivat pyytää pelastusta alttarin äärellä.
Päivi ja Sheikki siirtyivät Tukiaisen ovelle ja soittivat ovikelloa. Oven takaa kuului askelia ja ovi aukesi. Aukon edessä seisoi Tukiainen jo valtavaksi kasvaneen mahansa kanssa.
-Päivi. Päivi Räsänen, sanoi Tukiainen suurta hämmennystä äänessään. Hän siirsi käden vatsansa päälle ja vatsasta kuului tuhinaa.
-Päiviiiii. Päiviiii.
-Voi kuinka suloista! Se kuiskaa minun nimeäni! Ihanaa. Tämä on kyllä aivan hurmaava pikkuinen vapahtaja, eikö niin, etkös olekkin hurmaava, leperteli Päivi kohti Tukiaisen vatsaa
-Haista sinä Päivi vittu, kuului vatsasta saaden kolmikon hätkähtämään.
-Soosoo, ei ole pelastajan arvolle soveliasta puhua noin, eihän ole, pikkuinen pelastajamme, siistithän suutasi, pikkuinen.
-Pidä sinä Päivi nyt se turpa kiinni, tiuskaisi demonivauva kohdustaan ja potkaisi melkoisen aasinpotkun.
-Ai ai ai ai, voi voi voi... Pitääpäs se nyt melkoista meteliä tämä pikkuinen lapsonen. Sinun pitäisi Päivi tietää jotain. Minä en ole ollut kuin vasta viikon ras... AI HELVETTI AI VITUN KAKARA! huudahti Tukianen ja tipahti polvilleen maahan. Hän yritti avata suutaan, mutta lapsi käski tukkia suun, tai hän ei enää ikinä voisi esiintyä minkään lehden kannessa.
-Anteeksi, Johanna. Mutta mitä olitkaan sanomassa minulle, kysyi Päivi hämillään.
-Että en ole kuin vasta viikon rasvannut pakaroitani uudella varalovoiteella, sanoi Tukiainen vaivaantuneena ja hymyili teennäisesti.
-Ööö... Just. Päästätkö meidät sisään, ettei tarvitse kauhean kauaa täällä pakkasessa enää värjötellä, sanoi Päivi ja änkeytyi oviaukosta sisään.
-Joo joo... Mutta kukas tämä herra sinun mukanasi on?
-Ai mhina? Mina olen Sheikki Ali Hässin, mies sanoi kumartaen sisään. Samalla hetkellä demoni Tukiaisen sisällä villiintyi ja rupesi riehumaan minkä kerkesi.
-ALI HÄSSI ALI HÄSSI PIIP PIIP ALI HÄSSI, se huuteli ja kirosi latinaksi. Sheikki hymyili veikeästi ja kaivoi sukanvarrestaan tikarin.
-MITÄ SINÄ MEINAAT TEHDÄ? huudahtivat naiset yhteen ääneen.
-Lhistia thuon nhiin shanotun vapahtajanne. She ei ole mhikaan phelastaja, vhaan paholaisesta sikinyt dhemoni. She phitaa tuhota thalla vanhalla Jherushalemilaisella sexcaliber thaikathikarilla! On thoki mhuitakin vaihtoehtoja, ehkä, mhutta thama on khaikista khipein.
-Mitä? Demoni! Nyt puhut kyllä soopaa! Miksi lapsi koko ajan hokee minun nimeäni?
-Shiksi khoska olet nhiin idiootti jha khuvittelet shaavasi khannatusta lhapsen avulla! Thama on osa shuunnitelmaa. Shinun phitaa phelastaa lhapsi jhouluaattoon asti, shitten pahuus phaasee esiin. Thosin she tarkoittaa mhyos shita, etha phitaa uhrata hyva phunanuttuinen mhies...
-AI kuten Joulupukki? Mitä himputtia... Joulupukki kaapattiin kuudes päivä, sanoi Päivi kauhistuneena.
-Nhiin jhuuri, nhyt mhinun phitaa iskhea thikari...
-SEIS! Saatanan Ali Hässin. Sinä et pilaa suunnitelmaamme. Et pilaa, et pilaa, et pilaa, sanoi taakse ilmestynyt Hitler, pisti kätensä sheikin otsalle ja tämä menetti tajuntansa.
-Ja te kaksi. Ette puhu kenellekään halaistua sanaa. Tosin, ei ole mitään hätää sillä ei teitä usko Suomen valtiossa kukaan. Sheikki ei ole mikä tahansa himohässijä, vaan ihka oikea profeetta. Toisin kuin sinun valitsemasi väärät profeetat, joilla ei ole mitään tietoa maailman menosta, ärisi Hitler ja naiset nyökkäilivät ymmärtävästi. Demoni nappasi sexcaliberin maasta, katsoi halveksuvasti Sheikkiä ja katosi tiehensä.
-VOI JESTAS! Soitetaan Seiskaan, huudahti Tukiainen innoissaan Päivin pyöritellessä päätään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti