14. Päivä - Sheikki Ali Hässin

Päivi ja profeetat olivat saapuneet Jerusalemiin jo monta päivää sitten. He ovat yöpyneet majatalossa lentokentän laidalla. Kaupungissa on ollut jo kaksi päivää aasivuokraajien lakko, eivätkä he ole päässeet vielä siirtymään kauas kaupungin toiselle laidalle. Tänään kuitenkin lakko on päättynyt ja Päivi profeettoineen saa viimeinkin jatkettua matkaansa.
-Herra meitä auttakoon tällä matkalla. Toivottavasti Ali-Hässijällä on ratkaisu tähän meidän ongelmaamme.
-Niin, Päivi. Olet oikeassa tässä asiassa.
-Yes. You are very wise women.
-Ni-niin. Kyllä me maailman onnistumme pelastamaan, sanoivat profeetat, kun joukkio kulki jonossa halki erämaata. Paikka oli kuiva ja karu, eikä ketään näkynyt missään. Kaikki olivat kadonneet kuin maan nielemänä. Synkkää tunnelmaa piristääkseen, Antti rupesi laulamaan;
-Tiellä Päivi vaaaeltaaaaa. Tiellä Päivi ratsastaaaa. Profeetat seuraavat roohkeinaaa, kaunista johtaajaaaa.
-Voi Antti. Herttaista. Mutta ole hiljaa. Herra saattaa suuttua tuollaisesta laulusta, tiuskaisi Päivi ja sai Antin hiljaiseksi.
Joukkio oli ratsastanut monta tuntia, kunnes he lopulta näkivät suuren palatsin nousevan horisontin takaa.
-Tuolla hän asuu, vankkumattomat viisaat tietäjäni. Tuolta saamme ratkaisun pulmiimme, totesi Päivi iloisena ja kannusti aasinsa villiin laukkaan profeetoiden seuratessa perässä.

Palatsi oli kuin suoraan Aladdinista. Sisäpihalla oli paljon erilaisia kasveja ja patsaita. Eläinaiheisia, sekä alastomien naisten muotokuvia. Suihkulähteet lotisivat ja hedelmäpuiden oksilla linnut lauloivat lauluaan.
-Vou. Saako täällä verorahoilla aikaan jotakin tällaista, totesi Päivi hämmentyneenä ja käveli suurelle massiivitammiselle ovelle ja löi ovea epäilyttävännäköisellä kolkuttimella.
-Mhina thulen, mhina thulen, ota ihan rauhassa vhain, ustavain, sanoi kiihkeä ääni ja ovi aukesi.
-Mhina olen Sheikki Ali-Hässin, shuuri phelastajathutkija, sanoi pieni, pyylevä valkoiseen pukuun ja siniseen turbaaniin pukeutunut mies kumartaen syvään vierailleen ja toivotti nämä peremmälle.
-Khaukaa isthumaan, Sheikki viittoi kohti leopardikuosisia nojatuoleja ja tarjosi heille viiniä.
-Teillä on aivan hurmaava talo, Sheikki.
-Khiitos Phaivi, mhutta ei tharvitse lipoa. Mhinulla on thaalla tharpeeksi shuuri haaremi hoitamaan nhiita tehtavia.
-Krhm... Niin. Ongelmana on se, että kukaan ei usko minua, huokaisi Päivi profeetoiden nyökkäillessä vierellään.
-Uskho mhissa?
-No kun. Suuri lehti, 7 päivää, ilmoitti kansamme eräänlaisen prinsessahahmon raskaudesta. Suuri neitsyt Tukiainen. Hän odottaa lasta, joka syntyy jouluaattona. Se lapsi on huutanut minun nimeäni. Joten kai minun nyt täytyy koittaa ottaa lapsi esille ja johdattaa kansakuntamme pelastukseen.
-Aah. Mhielenkhiintoista. Huvin mhielenkhiintoista. Phelastaja thosiaan on thulossa. Vanhat khirjat ja tharut khertovat, että thasalukuvhuoden vhiimeisenä vhuotena, khun jhoku herjattu ihminen shaa lhapsen, on phelastus tulossa.
-Niin minäkin olen ajatellut. Miten saamme kansan uskomaan tähän pelastukseen, kysyi Päivi innoissaan siitä, kun oli viimeinkin ollut jossain oikeassa.

-Hmm, She onkhin paha asia. Shinun pitaa menna taman Tukiaisen luokse. Annan shinulle shuuria shankaritaikoja, jotka suojelevat thaloa. Thai no, mhina voin thulla varmuuden vhuoksi mukaan. Tahdon nahda pelastajan khantajan, sanoi Sheikki, jonka silmissä välähti hyvin erikoinen keltainen kiilto. Se sai profeetat hämilleen, mutta he sulkivat suunsa ennen kuin ehtivät sanoa mitään Sheikin vilauttaessa tikaria sukanvarressaan.