lauantai 11. joulukuuta 2010

11. Päivä - Kohti Jerusalemia

Tiistaisen suuren Tukiais-illan kirkosta eroamisluvut ovat masentavan suuret. Päivi Räsänen on tehnyt jo jonkin sortin maailmanennätyksen ihmisten lukumäärässä, jonka hän on ajatuksillaan saanut kirkosta eroamaan.
-Voi hitsinpimpulat. Olen väärin ymmärretty. Miksi kukaan ei kuuntele minua. Mitä minun täytyisi tehdä. Herra auta minua hädän hetkellä, nyyhki päivi makuuhuoneessaan.
Hän oli neuvoton. Poliitikon maine oli mennyt, eikä kukaan häntä enää uskoisi. Mutta jotain tarvitsisi kuitenkin kehittää Tukiaisen vauvan syntymän juhlimiseksi ja tulevaisuuden turvaamiseksi. Kansan tukea olisi turha odottaa, varsinkin suuressa Tukiais-asiassa.
-Voi näitä kadotettuja karitsoja. Paratiisiin ei taida olla kovinkaan paljoa lippuja enää jaossa. Ja nämäkin liput, tie pelastukseen, kansa heittää ennemmin kaatopaikalle, kun tulee minun johdollani pelastukseen.
-Yes...
-...kansamme...
-... on hyvin omituinen. Voisimmeko kaapata lapsen itsellemme ja antaa hänelle hyvä kristillinen kasvatus. Minä toisaalta uskon, että Tukiainen on upea, neitseellinen äiti tuolle pikku pelastajallemme, sanoi sisälle tulevista profeetoista viimeisin, Antti Kurhinen.
-Tuskin se kävisi laatuun. Ei Herra anna meille sellaista taakkaa kannettavaksemme. Jokaisella on rooli tässä elämässä. Minun tehtäväni on levittää ilosanomaa ja olla hyvä johtaja.
-To-to-totta, Päivi. Minunkin tehtäväni on ollut hyvä johtajuus ja toimia naistenkaatajana. Syntiset naiset, jotka lankojeni juureen ovat langeneet ovat raivanneet tiensä kadotukseen. Minä tunnen olevani vain objekti, täs-tässä syomen kataisessa kansakunnassa, totesi Matti Vanhanen syöden samalla uuniperunoita.
-Niin, Mattiseni. Hmm. Nyt kyllä taisin keksiä.
-What...
-...sä...
-...keksit?
-Matkustamme verorahoilla, yksityiskoneella Jerusalemiin. Sieltä edellinenkin tarina sai alkunsa. Siellä asuu hyvä ystäväni Sheikki Ali-Hässin. Hän on tunnettu pelastajien tutkija. Hän on tutkinut mm ihmemies McGyveria, Teräsmiestä ja tietysti Jesseä, totesi Päivi kyyneleitä pyyhkien, töräytti nenäliinaansa ja lähti kävelemään huoneesta ulos. Päivi asteli keittiöön, kaivoi esiin puhelimensa ja soitti ystävälleen Jerusalemiin.
-Sheikki Ali-Hässijän tutkimuskeskus hyva ilta.
-Räsäsen Päivi tässä morjensta. Mä soittelisin vaan sellasta, että passaisko tulla vähän kylään. Meillä ois täällä Suomessa syntymässä vapahtaja ja tarttis saasa vähän suunniteltua, miten teemme vapahtajan tulemisesta arvoon sopivan.
-Oo paiva Paivi. Mina olla taalla minun kotona. Sina voida tulla millon sinu huvitta. Milla sina oikein tanne tulla.
-Verorahoilla tietysti, otan torkkupeiton mukaan, että voin nukkua lentokoneessa.
-Aivan, aivan. Mina ummarta. Sina voida tulla heti, sanoi Ali-Hässin, jonka puhetta häiritsi voihkimiselta kuulostava taustamelu.
-Selvä. Minä ja profeettani lähdemme heti lentokentälle.
-Hienoa, hienoa. Me nahdan tassa pian. Tuut tuut tuut tuut...
-Noniin profeetat, nyt lähdemme kohti Jerusalemia. EIköhän me vielä saada Tuksun lapselle sen ansaitsema huomio.

-Arvon matkustajat. Pahoittelemme lentojen viivästymistä. Lentäjät ovat jääneet lakkoon, koska he eivät saa pitää tuplapalkallisia kahvitaukoja. Lentoemännätkin ovat tuohtuneita saamaansa liian hyvään kohteluun ja ovat jääneet viettämään palkallista vapaapäivää. Huomioikaa kuitenkin se, että poliitikot saavat kulkea yksityiskoneillaan niin paljon kuin huvittaa, koska sehän on vain ja ainoastaan meidän kaikkien verorahoista pois.
-Tuo taisi olla meidän lento, totesi Päivi Räsänen ja kiirehti profeetat vanavedessään seuraten lentokentällä olevaan jumbojetiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti